Satu Jaatinen

Kaukokatseisuutta Päätöksentekoon

satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus

SATU JAATINEN

Tervetuloa sivuilleni. Täältä löytyy kirjoituksiani, tietoa minusta ja taustastani, ja vaalikampanjani teemat.

Investointipankkiiri Lontoossa 25 vuotta. Päättäjänä kahdeksan vuotta / kaksi vaalikautta Asikkalan kunnanvaltuustossa ja kolme vuotta /yksi vaalikausi Päijät-Hämeen aluevaltuustossa. Ehdokkaana Lahden kunta- ja Päijät-Hämeen aluevaaleissa.

Minulle tärkeitä asioita ovat perhe, suku ja luonto, ystävät, yhteisö, auttaminen. Kun isäni kuoli, isän tuttavapiiri ja yhteisö tarjoutuivat avukseni jossain akuutissa ongelmassa, ilman että pyysin.

Koska isäni oli ollut apuna kun tarvittiin.  Silloin ymmärsin konkreettisesti, kuinka ihminen jatkuu tulevaan. Sillä jalanjäljellä, jonka taakseen jättää. 
 
Ja sitä samaa ihmeellistä ihmisten välistä, sydäntä lämmittävää yhteyttä, ei vain oman edun saavuttamiseksi, vaan vaihtokauppana ja yhteisen hyväksi, olen kokenut toimiessani yhä useammin elämässäni.
 
Johtaessani tiimejä ja yksiköitä kansainvälisessä pankkimaailmassa Lontoossa, luoden yhdessä aivan uutta asiakkaille ympäri maailmaa. Kyläpäällikkönä Asikkalan Kurhilan-Hillilän kylissä. Kun puolustimme ryhmänä Lahti Energiaa sen myyntiä vastaan*. Kun teimme kuntalaisaloitteen yhdessä eri puolueiden kuntavaaliehdokkaiden kera vanhusten hyvinvoinnista vuonna 2021. Nastolassa, kun yhteisö lähti puolustamaan koulua. Lontoossa toimiessani yhteisön kanssa Hampstead Garden Suburbissa uusiessamme yhteistä puistoa ruusutarhaksi. Puolustaessamme Päijännettä ja Vesijärveä ja Suomea ja sen asukkaita kaivosvarauksia vastaan.  Istuessamme eri poliittisten puolueiden edustajien ja vanhempien ja  kyläläisten kanssa pohtimassa kyläkoulujen tulevaisuutta. 
 
Jokainen kantaa oman kortensa kekoon. *Lahti Energian tapauksessa yksi oli tiedottaja, yksi tunsi kirjanpidon ja kaupungin kikat, kaksi olivat asianajajia, yksi sähköyhtiön johdon ja toinen toiminnan edustaja, yksi oli sijoittaja, yksi ympäristöDI, yksi oli energia-alan yrittäjä, kolme hankki allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen, ja minun tehtäväni oli kansainvälisten sijoittajien ja toimiensa tunteminen. 
 
Yhdessä toimimalla tärkeän ja merkityksellisen saavuttamiseksi syntyy ihmeitä. Uskonkin, että ihmiskunnan on mahdollista parantua sen ikiaikaisista ongelmista, kun yhteisöt pääsevät vauhtiin, toimien yhdessä, löytäen parhaita toimintatapoja, oppien ja yhdessä vieden yhteistä ja samalla kunkin omaa ja kunkin läheisten omaa eteenpäin. Sitä toivon yhä enemmän politiikkaankin. Rajojen yli pohtimista yhteiseksi hyväksi.
 
Sitä toivon julkisille organisaatioillekin. Kuten hoitajille ja lääkäreille: että se hurjan tärkeä työ, mitä he tekevät, saa heidät motivoitua niin paljon, että nousee taas se ammattiylpeys, jolla Suomi on rakennettu. Muistan kun olin Englannissa leikkauksessa julkisella puolella – kuinka henkilökunta oli ylpeitä heidän yksiköstään, joka tunnettiin maailman yksistä parhaista alallaan. Lääkärit veivät valtion oikeuteen, kun se yritti yksityistää julkista terveydenhoitoa, josta olivat ylpeitä.
 
Toivon, että avaudumme yhteiskuntana tutkimaan uudenlaisia menetelmiä, oppien myös muista maista parhaita käytäntöjä.
 
Että viranhaltijat ja virkamiehet saavat kokea yhä enemmän innostusta työssään, keksien ratkaisuja asukkaiden ongelmiin yhdessä luottamushenkilöiden ja asukkaiden kanssa.

Satu Jaatinen, vuonna 2025 virallisesti valittu Lahden

kaupunginvaltuustoon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon.

Satu Jaatinen elected to the Lahti municipal council in 2025, Satu Jaatinen valittiin Lahden kaupunginvaltuustoon vuonna 2025
Satu Jaatinen valittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon vuonna 2025, Satu Jaatinen elected to the Päijät-Häme wellbeing services county council in 2025

“Haluan esittää vilpittömät kiitokseni kaikille, jotka äänestivät minua vuoden 2025 vaaleissa.”

“On suuri kunnia tulla valituksi Lahden kaupunginvaltuustoon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Minulla on myös kunnia toimia Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston II varapuheenjohtajana kaudella 2025–2029.”

“Olen syvästi kiitollinen luottamuksestanne ja tuestanne, ja teen työtä sitoutuneesti, avoimesti ja kunnioittavasti palvellakseni Lahden ja Päijät-Hämeen asukkaita.”

SATU JAATINEN

“Kunnan ja alueen viranhaltijoiden tulee tehdä päätöksistä vertailevat vaikutusarviot tulevaisuuteen, ilman konsultteja”

“Tulee varmistaa, ettei muka-säästöjä tehdä: niistä koituu enemmän kustannuksia tulevaisuuteen, tai asukkaille”

“Lähikoulujen lakkauttaminen ei tuo säästöjä, päivastoin” – Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi”.

“Omavaraisuutta on paikalliset yritykset ja tuottajat isojen kansainvälisten “täällä tänään ja huomenna Puolassa”, Sotejättien ja kiinteistösijoittajien rinnalla ja sijasta.”

“Omavaraisuutta on oma energia- ja vesilaitos”

“Hyvinvointi tuo säästöjä tulevaisuuteen. Hyvinvointi rakentuu pienistä arkea helpottavista ja asukkaiden terveyttä, taloutta ja kuntoa tukevista toimista”.

“Hyvinvointia on lähikoulu ja -varhaiskasvatus, terveyskeskus lähellä, uimaranta, metsät ja puhdas luonto, väljyys, liikuntapaikat, leikkipuistot, kirjastot, yhteisöjen ja kulttuurin paikat, kaunis ja siisti ympäristö, hiekoitus niin, että vanhuksetkin pääsevät ulos.”

“Hyvinvointia on vanhusten hoivapaikat lähellä sukulaisia, omaishoitajien tuki, turvalliset hoito- ja hoivapolut, vanhusneuvolat”

“Hyvinvointia on omalääkäri lähellä”.

“Valtuuston tulee tehdä päätös kaivoksia vastaan”.

satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus

Tässä vähän taustaa vuoden 2025 kunta - ja aluevaaliteemoihin

Kaukokatseisuutta päätöksentekoon, omavaraisuutta ja hyvinvointia:

 
 Ollessani 25 vuotta pankkiirina Lontoossa, näin yritysmaailman muuttuvan fyysisestä tuotannosta pitkälti sijoituksiin keskittyväksi. 
 
Nykyään itse se, mitä yritys tuottaa, ei niinkään merkitse, kuin siitä saatava tuotto joko kassavirtana tai kun se myydään eteenpäin. Esimerkiksi Carunan omistajat ovat kokonaan jo vaihtuneet siinä ajassa, minkä se on ollut Suomessa. Carunan yhdellä sijoittajalla, saksalaisella Allianzilla on 2000 miljardin edestä erilaisia sijoituksia, joista Caruna yksi pienimmistä. Mehiläisen CVC Capital omistajalla on omistuksessaan kaikkea suklaan tuotannosta krikettitiimeihin ja urheilukanaviin.
 
Suomi ulkoistaa eli hankkii julkisen sektorin palveluita, kuten teiden rakennusta ja hoito-, hoiva- ja terveyskeskuspalveluita yksityiselle sektorille OECD maiden (Yhdysvallat, Englanti, Japani, EU valtiot jne) toiseksi eniten. OECD:n laskujen mukaan Suomi käyttää julkisen sektorin toimintojen ulkoistamiseen yli puolet valtion budjetista. 
 
Esimerkkejä julkisen ulkoistuksista ovat  lääkärit ja hoitajat, joita Mehiläinen “vuokraa” hyvinvointialueelle, hankittuaan heitä esimerkiksi yrityskaupan tai ulkoistuksen kautta. Tai teiden rakennus ja ylläpito entiselle valtion tielaitokselle Destialle, jonka omistaa nyt ranskalainen yritys. 
 
Ennen aikaan julkinen päätöksenteko ja julkisten toimintojen hallinta olikin suhteellisen helppoa nykyiseen verrattuna. Julkinen sektori teki ja hallinnoi itse esimerkiksi koulun tai teiden rakennusta, tai kenties ulkoisti osia paikallisille tai kotimaisille toimijoille. 
 
Nyt kuvaan on astunut suuri määrä kansainvälisiä ja kotimaisia finanssialan institutionaalisia sijoittajia, kuten Carunan tai Mehiläisen omistajat: pääomasijoittajia, vakuutusyhtiöitä, rahastoja, yhtiöitä, valtioita.  Nämä  tuottavat itse palveluita mutta myös kilpailevat omistamiensa yritysten kautta julkisen sopimuksista. Julkinen ostaa palveluita, esimerkiksi  vanhusten hoivaa tai teiden rakennusta näiltä yrityksiltä. 
 
Näiden yritysten päätehtävä on ostaa ja omistaa yrityksiä ja projekteja ja tehdä niistä tuottoja sijoittajilleen. Niillä saattaa olla tuhansia yrityksiä eri aloilta ja eri maista omistuksessaan. 
 
Paljon sijoittajat ovat myös ostaneet julkisen toimintoja: 2000-luvulla alettiin myydä ja ulkoistaa esimerkiksi terveyskeskuksia. 2010-luvulla paljon tuottaviakin toimintoja: mm. metallinjalostusta, lannoitteita, sähköverkkoja (esimerkkinä Caruna). 
 
Suomi ulkoistaa itse asiassa OECD maiden (Yhdysvallat, Englanti, Japani, EU valtiot jne) toiseksi eniten julkisia toimintoja yksityisille toimijoille.
 
Esimerkkejä julkisen ulkoistuksista ovat esimerkiksi lääkärit ja hoitajat, joita Mehiläinen “vuokraa” hyvinvointialueelle, hankittuaan heitä esimerkiksi yrityskaupan tai ulkoistuksen kautta. Tai teiden rakennus ja ylläpito entiselle valtion tielaitokselle Destialle, jonka omistaa nyt ranskalainen yritys. 
 
Kun julkinen sektori ei enää tee itse niin paljon kuten ennen, vaan ulkoistaa toimintoja usein isoille ja kansainvälisille, sijoittajien omistamille yrityksille, julkisen  kyky arvioida projekteja ja niiden hintoja kilpailutuksissa on luonnollisesti vähentynyt. 
 
Sitä tulee kompensoida varmistamalla, että julkinen sektori osaa itse tehdä vertailevia vaikutusarviointeja päätöksien seurauksista päättäjille. Myös silloin, kun se esimerkiksi kohtaa itseään paljon isompien institutionaalisten sijoittajien omistamia yrityksiä kilpailemassa ulkoistuksen sopimuksista.

SATU JAATINEN

Tästä näkökulmasta kolme pääteemaani ovat

Edistän Kaukonäköistä Päätöksentekoa, jolloin vertailemme päätöksien vaikutuksia tuloon tai säästöön nyt. Jos esimerkiksi joudumme maksamaan säästöstä tulevaisuudessa enemmän, tai jos säästö siirretään asukkaille maksettavaksi, se ei ole säästö, vaan muka-säästö, jolla nykyiset päättäjät ja viranhaltijat saavat asiat näyttämään nätiltä nyt, mutta kustannuksia tuleekin eri tavoin enemmän tulevaisuudessa tai asukkaille.
 
Esimerkiksi lähikoulun, lähimetsän, lähiterveyskeskuksen tai lähiuimarannan lakkauttaminen tai tiivis rakentaminen tai varhaiskasvatuksen keskittäminen isoihin yksiköihin – nyt tulee kenties jotain säästöjä, mutta erittäin pieniä, ja tulevaisuuden kuljetusten, erikoissairaanhoidon, lapsen syrjäytymisen ja ihmisten pahoinvoinnin kustannukset ovat isoja. 
 
Kaukonäköisessä päätöksenteossa myös verrataan vaikutuksia ulkoistamisista isoille kansainvälisille yrityksille, omaan tai paikallisten yritysten tekemään tuotantoon, ilman välikäsiä. Ja kun halutaan myydä energiayhtiö, ei mietitä vain sitä “hupaa” rahaa, joka tulee nyt, vaan katsotaan, paljonko rahasta joudutaan maksamaan tulevaisuudessa, mukaanluettuna asukkaat. Tai kun halutaan leikata koulutuksesta, mietitään paikkakunnan, alueen ja Suomen tulevaisuutta: jääkö siitä mitä jäljelle, jos sivistyksen pohja häviää. Kun ryhdytään tarkastelemaan tulevia vaikutuksia, päästään käsiksi todellisiin säästöihin.  
 
Edistän Omavaraisuutta, joka tarkoittaa esimerkiksi julkisten toimintojen ulkoistuksia paikallisille tuottajille ja yrityksille kansainvälisten “täällä tänään ja huomenna Puolassa” yritysten tai vakuutusyhtiöiden, ja pääomasijoittajien omistamien sotejättien tai kiinteistöyhtiöiden sijasta. 
 
Se tarkoittaa myös tekemistä enemmän itse, omilla lääkäreillä ja hoitajilla ja omissa tiloissa, lähellä ihmisiä. Teiden aurausta ja kunnossapitoa ilman ranskalaista Destiaa ja sen paksua lompakkoa, joka saa kaukaisesta Suomesta mannaa, kun soittaa paikallisille auraajille. Paikalliset auraajat saavat näin vähemmän ja asukkaat maksavat aurauksesta enemmän. Verrattuna siihen, että kun jos kunta tuottaisi aurauksen itse tai soittaisi paikallisille tuottajille itse. 
 
Omavaraisuutta tarkoittaa myös se, että viranhaltijat tekevät laskelmansa itse, eivätkä konsultit eri myynti-ideoineen. Paikallista ruokaa kouluissa ja sairaalassa. 
 
Omavaraisuutta tarkoittaa myös omien koulutusyksiköiden ja yliopistojen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Ja kaikki sellainen, mikö tuo vaurautta ja hyvinvointia asukkaille ja kunnalle ja hyvinvointialueelle.
 
Edistän Hyvinvointia, mikä on tulevaisuuden säästöjen ytimessä.  Hyvinvoivasta ja terveestä ihmisestä tulee todennäköisesti vähemmän sotekustannuksia yhteiskunnalle.  
 
Mistä hyvinvointi tulee? Pienistä asioista, arjen sujuvuudesta, lähikouluista, siitä että tietää että lapsi on turvallisessa varhaiskasvatuksessa lähellä, että uimaranta ja lähimetsikkö on ja pysyy, ja että vesi on puhdasta, eikä kunta päästä kaivosta pilaamaan sitä tai viemään omaa kotia keneltäkään, että liikuntaa voi tehdä lähellä, paikat pidetään kunnossa ja siisteinä, ja että hiekoitus toimii niin, että vanhuskin pääsee ulos – ja että  asukkaita ja heidän ongelmia ja ratkaisuita niihin kuunnellaan : kaikki tämä tuo hyvinvointia.
 
Hyvinvointia tulee vaalia ja auttaa ihmisiä saavuttamaan se. Esimerkkinä Briteissä tarjotaan julkisella hyvinvointiohjelma kakkostyypin diabeteksesta kärsiville: lähes 50% ohjelman läpikäyneistä on pystynyt lopettamaan diabeteslääkkeiden käytön ohjelmaa seuraavaksi viideksi vuodeksi (seurantajakso). Omalääkäri tai perhelääkärisysteemi lisää todistetusti hyvinvointia.  Vanhusneuvolat. Luonnon hyvinvointi on ihmisen hyvinvointia. Se, että lapset eivät joudu olemaan hoivakodeissa vain sen tähden, että ovat jollekin isolle kansainväliselle yritykselle kassavirtaa ja voittoja. Ja että valvonta toimii niin vanhusten, lasten kuin vammaistenkin hoivassa. Se, että vanhus ja perheensä tietävät, että perheen vanhus pääsee hoivakotiin eikä joudu “mummoralliin” paikasta toiseen. Omaishoitajat saavat tukea. 
 
Kaikki tämä on sitä ihmisen ja luonnon hyvinvointia, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

UUDET BLOGIKIRJOITUKSET

satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
hoitoalan ongelmaa

Muissa Pohjoismaissa ei ole samanlaista hoitoalan ongelmaa

Muissa Pohjoismaissa ei ole samanlaista hoitoalan ongelmaa Muistuttaisin taustana keskusteluun, että muissa Pohjoismaissa ei ole samanlaista hoitoalan ongelmaa. Vaikka sielläkin on puutetta hoitajista, koska sielläkin vanhusten määrä on lisääntynyt, siellä ei ole huutava pula hoitajista, kuten meillä. Yksi syy on, että siellä palkat ovat hoitajien ansaitsemalla tasolla (esim. Tanskassa maidemme

LUE LISÄÄ »
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
Energia

Pori Energia ja sen kruununkalleudet menivät viimeisimpänä ruotsalaisten haltuun

Pori Energia ja sen kruununkalleudet menivät viimeisimpänä ruotsalaisten haltuun Pori Energia on mielenkiintoinen tapaus. Porin kaupunginvaltuusto äänesti viime kuussa sen myymisen puolesta ruotsalaiselle Polhem Infra kb:lle, jonka omistavat Ruotsin valtion AP työeläkesäätiöt. Eli tulevaisuudessa Pori Energian tuotoista ainakin 49% menee ruotsalaisille eläkeläisille. Pori Energia on erittäin vaka- ja omavarainen. Sillä

LUE LISÄÄ »
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
keskittäminen

Keskittämisen kustannuksia? Matkojen Kelakorvaukset kasvaneet

Keskittämisen kustannuksia? Matkojen Kelakorvaukset kasvaneet Yksi keskittämisen, eli esimerkiksi terveyskeskusten ja lähikoulujen ja vuodeosastojen lakkauttamisen, yhdistettynä taksiuudistukseen, mahdollinen kääntöpuoli: matkojen kelakorvausten määrä viime vuonna oli 343 miljoonaa, 10% enemmän kuin edellisvuonna, ja kyytejä 4.5 miljoonaa, 5% enemmän kuin edellisvuonna. * “Matkoja tehtiin yli 200 000 enemmän kuin edellisvuonna. Nousua matkojen

LUE LISÄÄ »
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
EU

EU haluaa mineraaleja ja Suomi tekee kuten käsketään

EU haluaa mineraaleja ja Suomi tekee kuten käsketään Hallitus päätti tammikuussa olla käyttämättä veto-oikeuttaan EU päätöksiin siitä, mitä kaivoksia Suomeen perustetaan. Joulukuussa hallitus teki lisäksi lain, jolla sallii kaivoksien pilata poikkeusluvilla mm. erinomaisen laatuluokituksen vesistömme ja luokittelemattomat pohjavetemme. Joita poikkeuksia on koko historiamme aikana annettu vain neljä kappaletta. Tämä siitä

LUE LISÄÄ »
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
Politiikka

Johtaako tekoäly maailmaa tulevaisuudessa

Johtaako tekoäly maailmaa tulevaisuudessa? Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tarkastuslautakunnassa tuli keskustelua tekoälystä. Kun tekoäly nähdään tällä hetkellä harjoittelijana, joka tekee rutiinihommat alussa, niin kasvaako se sitten rooliin “työntekijäksi”? Entä miten seuraava vaihe. Kuka johtaa tulevaisuudessa? Mietittiin, tuleeko ohjelmoijien ammattikunta olemaan mennyttä maailmaa, kun jo nyt tekoäly tekee yksinkertaisen koodauksen. Kuka ihmisistä tulevaisuudessa

LUE LISÄÄ »
satu jaatinen, yle, investointipankkitoiminta, taloutta, Lahti, Suomi, Helsinki, EU, finland, politiikka, kaivostoimintaa, rakkaus
digitaalisaatiossakin

Suomi on ollut monessa edelläkävijä maailmassa: digitaalisaatiossakin

Suomi on ollut monessa edelläkävijä maailmassa: digitaalisaatiossakin “Verkkopankki sai alkunsa, kun koko maan laajuinen sähköinen maksuliikennejärjestelmä avattiin Suomessa vuonna 1978 ensimmäisenä koko maailmassa.”  “Kaikki suomalaiset pankit siirsivät keskinäisen maksuliikenteensä konekieliseen muotoon puhelinlangoille. Siihen asti rahat oli siirretty pankkien välillä paperilomakkeilla, joiden sisällön virkailija naputteli tietokoneelle. 1970-luvun lopulta 2000-vuosikymmenen alkuun maksuliikenteen

LUE LISÄÄ »

Video Media