satuhead

Tahdon edistää Euroopan Parlamentissa:

1. EU:n valtioiden yhtenäisyyttä
EU:n kansallisvaltioiden yhtenäisyyttä tarvitaan nyt erityisesti turvallisuuspoliittisesti, mutta myös taloudellisesti ja ennenkaikkea innovaatioiden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen.

2. Valtioiden ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä
Pientenkin valtioiden tulee päästä vaikuttamaan heitä koskevaan EU:n lainsäädäntöön jo alkuvaiheessa. Lait eivät koskaan saa tulla yllätyksenä maille eikä kansalaisille, kuten Suomessa on viimeaikoina käynyt. Tähän liittyen, valtioiden ja kansalaisten tulee pystyä vaikuttamaan ennen lobbareita ja lobbarirekisteri tulee kehittää.

3. Omavaraisuuden luomista
Omavaraisuuden tärkeys on huomattu energiassa.
Omavaraisuuden avaimet eivät löydy ulkoisista pääomista: kannettu vesi ei kaivossa pysy. Omavaraisuus nousee panostamalla omaan infrastruktuuriin, energiaan, ruokaan, innovaatioon, tuotantoon ja yrittäjyyteen. Antamalla paikallisille yrityksille mahdollisuus kasvaa.
Ruotsi on hyvä esimerkki: pitänyt kiinni omasta energiastaan, kaivoksistaan, start-upeistaan, pienyrityksistään ja teollisuudestaan. Saksan Mittelstand, sen perheyritykset, ovat Saksan talouden perusta. 

4. EU:n lainsäädännön tulee paremmin suojella kuluttajia ja paikallisia yrityksiä ja tuottajia.
Kun pienet ja paikalliset yritykset eivät pysty osallistumaan julkisiin kilpailutuksiin, kilpailu EU:ssa kuolee.
Kun kansainväliset pääomasijoittajat ja näiden yritykset ostavat ja kilpailevat hinnalla pienet pois, ne saavat määräävän markkina-aseman, ja hinnat nousevat.
Kun jo start-upit ostetaan pois salkkuihin ulkomaille, isompaa teollisuutta ei pääse syntymään ja maat kuihtuvat.
Kun ei huomioida että iso määrä pieniä yrityksiä on tärkeämpää markkinoiden toimivuudelle kuin yksi iso, talouskasvulta katkaistaan siivet.
Kun julkisen sektorin tulee yhtiöittää julkisia toimintoja tai myydä ”monopolit”, kuten sähköverkot tai vesilaitokset pois. Maailma on pullollaan katastrofisia esimerkkejä tämän seurauksista.
Kun tukia ja vapauksia on pitkään annettu isoille yrityksille ja pienet yrittäjät ovat joutuneet säännöstelyn kurimukseen, tämä trendi tulee kääntää. Pienet yritykset tarvitsevat rahoitusta sääntelyyn vastaamiseksi: esimerkiksi, maatilat rahaa vaadittavien navettauudistusten tekoon.
Toisaalta isot yritykset, esimerkiksi kaivosyhtiöt, tarvitsevat tiukkaa säännöstelyä.

5. EU:n lainsäädännön tulee paremmin suojella Suomen luontoa, vesiä, maa-alaa, ihmisiä, maisemia, tulevia sukupolvia ja ihmisten omaisuutta ja kansallisomaisuutta.
Suomen luonto ja ihmiset ja ihmisten toimeentulo ja omaisuus eivät saa tulla toissijaisiksi puhtaalle siirtymälle eivätkä EU:n yhteiselle hyvälle. Kaivoksia ei saa perustaa, vaikkakin ne hyödyttäisivät muiden EU-maiden tarpeita, ja varsinkaan kolmansia maita, kuten Kiinaa, ilman että Suomen ihmiset, yritykset ja luonto on suojattu haitoilta. EU:n kaivannaisjäteasetusta tulee noudattaa: kaivokset eivät saa aiheuttaa haittaa luonnolle tai ihmisille pitkänkään ajanjakson kuluessa. Hyötyjen tulee olla isommat kuin haitat, ja meidän tulee lisäksi saada korvaus uusiutumattomista luonnonvaroistamme, kuten Norjakin saa öljystään. Jos vahinkoja saattuu, ne tulee korvata täysimääräisinä vahingonkärsijöille. Kuten Yhdysvalloissa, meillä tulee olla alueita, jotka on täysin rauhoitettu kaivostoiminnalta. 

6. Suomen kehitystä pois EU:n raaka-ainevarastosta EU:n keskeiseksi voimavaraksi
Suomen tulee päästä pois nykytilanteesta, missä Suomi on pääasiassa kansainvälisten pääomien ja EU:n keskusvaltioiden raaka-aine- ja maapohjan varasto. Suomen tulee olla tulevien sukupolvien, Suomen luonnon, vesivarojemme ja taloutemme puolella. Suomen tulee rikastua malmeista (kuten maapohjasta, metsistä, maataloudesta) kestävästi ja omilla ehdoillaan, niin että hyödyt ovat isommat kuin haitat.
Suomen tulee omista voimavaroistaan käsin ja yhdessä muun EU:n innovaatiotoiminnan kanssa, luoda uusia, korkeampaa lisäarvoa tuottavia teollisuuksia esimerkiksi omien metsiensä kestävällä tavalla hyödyntämiseksi, ylisukupolvisesti ja metsänomistajien vaurautta tukemaan. 

7. Välikäsien suitsimista alkutuottajien hyväksikäytöstä
Alkutuotannon välikädet (esimerkiksi maataloudessa kauppa, myllyt, meijerit, lannoitteet, torjunta-aineet) jättävät liian usein vain murto-osan vauraudesta tuottajille. Välikädet liian usein pääsevät myös määräävään markkina-asemaan, jolloin tuotantopanosten hinnat nousevat. Esimerkiksi Yara ja Bayer ovat nostaneet voittotasoaan vuodesta vuoteen, eli hintojen nousut eivät johdu inflaatiosta vaan koska he voivat nostaa hintoja eikä kukaan puutu asiaan. Taloudellisessa ahdingossa luonnon resursseja joudutaan ylikäyttämään ja tuottajien konkurssit rokottavat ei ainoastaan talouden pohjaa, vaan myös EU:n omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Mitä sitten teemme, jos pöydässä ei enää ole suomalaista ruokaa?

8. Maaseudun hätään pureutumista
Neljännes EU:n asukkaista asuu haja-asutusalueilla. Palveluiden keskittämisestä johtuva tyytymättömyys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa EU-tasolla ja on sanottu olevan yksi iso syy ääriliikkeiden nousulle. Lähes tyhjille alueille tulee teollisuutta ja puhtaan siirtymän kääntöpuolta kuten kaivoksia ja tuulivoimaa. Kunnat suostuvat lähes mihin vain parin työpaikan tai pienen verokertymän tähden.
Tämän sijasta, EU:n tulee tukea kestäviä pienyrityksiä ja maatiloja, innovaatioita, teknologioiden syntyä ja digitaalisuutta, synnytettäväksi erityisesti maaseudulla.

9. Turvallisuuden uhkien päättäväistä torjuntaa
Maamme ja EU:n rajojen turvaamiseen tulee panostaa EU maiden puolustusyhteistyöllä. EU:n oman aseteollisuuden vahvistamista tulee harkita. EU:n tulee panostaa Itä-rajan turvaamiseen. Digitalisaation ja tekoälyn hyödyt tulee olla kaikkien saatavilla ja niistä johtuvien vakavien uhkien torjumiseen tulee investoida. Koulutus trolliarmeijaa tai hybridivaikuttamista vastaan on ensiarvoisen tärkeää. Kannatan puolustus- ja digikomissaarin viran perustamista.